Pitää taas aloittaa kirjoitus sanoilla "täällä jälleen pitkästä aikaa". Ei vaan edelleenkään ole kirjoitushaluja ollut. No mitäs tuosta, saan kai kirjoittaa niin usein tai harvoin kuin huvittaa.

Provinssi oli ja meni eikä siitäkään ole mitään kummoista kerrottavaa. Seurueemme koostumus oli tällä kertaa seuraavanlainen: iso kasa Suskia, viipale Riinaa, hyppysellinen Katia, sekä Tampereelta mukaan noukittu palanen Iristä. Torstai-ilta meni matkustaessa ja kun vihdoin pääsimme perille, satoi niin kauheasti että joimme muutamat omavalintaiset juomat ja luovutimme. Nukuimme yllättävän pitkään ottaen huomioon erittäin epämukavat autossanukkumisolosuhteet. Itselläni taisi olla se paras paikka, mutta silti jalat, perse ja kaikki muutkin mahdolliset paikat puutuivat ja millään ei löytynyt hyvää asentoa. Yöstä kuitenkin selvittiin ja aamulla sitten hengailtiin hetki ja käytiin ostamassa grillattavaa kertakäyttögrilliä varten. Juuri kun saimme grilliin tulet (tai juuri kun Riina yritti epätoivoisesti tulia sytyttää ja minä istuin mukavasti autossa katselemassa), alkoi taas sadella ja piti kehittää erinäisiä patentteja sateenvarjoista ja kertakäyttögrilleistä. Saimme lopulta pihvit kypsäksi (ja hyvää oli, kiitti Rimbe!) ja muutaman makkarankyrsänkin kaupan päälle. Grillaustoimenpidettä seurasi omatoiminen nesteytysoperaatio, joka jatkui pitkin päivää ja iltaa siihen asti, että tyttöjen piti kiiruhtaa katsomaan muutama keikka. Minullahan ei lippua ollut itse festarialueelle, joten hakeuduin viereiseen leiriin ja tutustutin itseni uusiin ihmisiin (joiden nimiä en NIIN muista enää). Mukavia olivat ja ystävällisesti ottivat meikäläisen seuraansa. Jossain välissä kilahti auki viinapullon korkki, jonka jälkeen ilta jatkui varmasti hyvin mukavissa merkeissä, joista Susanna-tyttösellä ei kauhean kirkkaita muistikuvia ole. Tytöt palailivat keikalta ja määrittelemättömän ajan kuluttua menivät nukkumaan. Itsehän en vielä aikonut luovuttaa, vaan lyöttäydyin jälleen uuteen seuraan ja löysin itseni hyvin kaukaa omalta leiripaikaltamme, mutta kohtuullisen mukavien ihmisten parista. Pahin humala oli jo ollut ja mennyt ja muistikuviakin alkaa olla runsaammin. Ohjelmassa oli yhteislaulua kitarasäestyksellä ja kemian oppitunti kun hiilihappojäätä heitettiin jokeen ja ihasteltiin sen uskomattoman kauan jatkuvaa kuohumista. Kotiuduin lopulta omaan leiriin siinä seitsemän aikaan aamulla (ja sen yhden ainoan leirintäalueella kulkevan suoran tien varrella jouduin kysymään suunnistusohjeita ainoastaan kerran...) ja tytöt olivat jostain syystä jättäneet taas parhaan paikan minulle, kuinka ystävällistä heiltä. =)
Aamulla minua odotti yllätysvieras: maailman kaamein kapula! Olin salaa yöllä kerännyt meidän kaikkien krapulat itselleni ja podin niitä sitten koko päivän muiden katsellessa iloisina ja pirteinä vieressä. Kinusin kotiinlähtöä siitä hetkestä kun avasin silmäni, mutta lähdimme ajelemaan vasta puoli kuuden maissa iltapäivällä. Katiakin alkoi siinä vaiheessa väsyttää, joten en uskaltanut nukkua matkan aikana kun piti vahtia ettei Kati nukahda rattiin. Totesimme Riinan kanssa matkan loppuvaiheessa, että Katin parhaista yrityksistä huolimatta pääsimme kuin pääsimmekin ehjänä perille. =P Seuraavat päivät vietinkin ahkerasti nukkuen. Ja sillä tiellä ollaan edelleen, nukun makeasti kymmenen viiva kahdentoista tunnin yöunia. Mikäs sen mukavampaa näin lomalla!

Tänään tuossa yhden aikaan yöllä Sami mesetteli että tulenko käymään tupakalla metsämäessä (joka on siis tuossa ihan lähellä, suurin piirtein puolimatkassa Samin porukoilta tänne äitille, ja siis mainittaakoon vielä väärinkäsitysten välttämiseksi, että itse en polta tupakkaa), mutta koska minulla on vielä tämän viikon ajan auto, menimmekin muutamaksi toviksi yöajelulle. Oli älyttömän kiva nähdä Samia taas pitkästä aikaa ja jutella kaiken maailman höpsötyksistä ja kertoilla ja kuunnella kuulumisia. Muutama tovi venyi sitten muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen heitin Samin takaisin porukoilleen. Ovat huomenna lähdössä Himokselle festareille ja tekisi itsenikin mieli mennä mukaan, mutta tulin jo luvanneeksi äitille, että menen juhannukseksi sukuloimaan. Ihan kivaa sekin kun on mukavat sukulaiset kyseessä, mutta olisi kiva ollut festaroidakin kun en ole juhannusfestareita juuri harrastanut. No, toivottavasti Samilla ja kumppaneilla on kivaa ja toivottavasti selviävät hengissä vielä kotiinkin.

Nyt pitää vaihtaa läppäri tyynyyn, olen muutenkin jo myöhässä treffeiltäni nukkumatin kanssa. Joten ei muuta kuin hauskaa juhannusta kaikille, älkää hukkuko, olkaa ihmisiksi ja rakastakaa toisianne! =)